top of page

Organisaation talous

Johto vastaa koko organisaation taloudesta. Käytännössä kuitenkin hallitus delegoi talousasiat erilliselle rahastonhoitajalle tai talousjohtajalle.

Lain mukaan julkisen organisaation talous on hoidettava hyvin.  Tämä tarkoittaa, että rahat voidaan käyttää vain budjetoidussa toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tarkoituksiin sekä muihin välttämättömiin ennakoimattomiin tarkoituksiin. . Rekisteröity organisaatio voi avata tilin organisaation puolesta, mikä helpottaa huomattavasti taloushallintoa. Yhdistys voi antaa tilille pääsyn kenelle tahansa hallituksen kokouksen päätöksellä. Tärkeintä organisaation päivittäisessä taloushallinnossa on kirjanpito.

Kulujen hyväksyntä

Kirjanpidosta vastaa rahastonhoitaja, kaikki kulut hyväksyy hallitus. Hallitus vastaa yhdistyksen taloudesta ja vahingonkorvausvastuu ulottuu koko hallitukselle. Hallitus voi delegoida pikkukulujen, esimerkiksi alle 30 euron, hyväksymisen rahastonhoitajalle tai kulut voidaan hyväksyä yhdeksi kokouksen asialistalla olevaksi asiaksi, jota varten rahastonhoitaja laatii luettelon pikkukuluista alkaen. viimeinen kokous. Kulut voidaan hyväksyä myös takautuvasti, jos kulut olivat pieniä tai odottamattomia, mutta välttämättömiä. Ennen kuluttamista on kuitenkin aina parempi laskea kustannukset ja tehdä päätös rahan käytöstä.

Kirjanpitoasiakirjat

Jokaiseen kuluun on liitettävä kuitti, lasku tai sekki, jossa on seuraavat tiedot:

  • Mihin rahat käytettiin?

  • Käytetty summa

  • Vastaanottaja (myyjä)

  • maksupäivä

Asiakirja vahvistaa, että hallituksen hyväksymät kulut todella toteutuivat. Asiakirjat on liitettävä hyväksyttyjen kulujen luetteloon.  Maksu suoritetaan usein jäsenen omista varoista. Tällä tavalla käytettyjen summien takaisinperimiseksi tulee olla hyvityslomake, joka sisältää palautuksen tilinumeron.

Kirjanpito tulee hoitaa siten, että asiakirjoilla on jatkuva numerointi, joka vastaa pääkirjan tapahtumien numerointia (pääkirja). Jos esimerkiksi kirjanpito-ohjelmaa käytetään tapahtuman, kuten käteisoston, kirjaamiseen, tilille on samanaikaisesti annettava numero kirjanpitojärjestelmässä. Tämä sarjanumero (1, 2, 3, 4...) on myös kirjoitettu itse shekkiin. Asiakirjat järjestetään sitten numerojärjestykseen tilikauden kansioon. Sähköisessä kirjanpidossa asiakirjat skannataan, tiedostot numeroidaan ja ryhmitellään yhdeksi tiedostojen kansioon.

Verotus

Voittoa tavoittelemattoman järjestön toimintaa ei lähtökohtaisesti veroteta. Järjestön katsotaan olevan yleisen edun mukainen, jos sen toimintaa ei ole suunnattu voittoa tavoittelematon järjestö ei voi rajoittaa jäsenyysehtoja ja hylätä jäsenhakemuksia).  

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ovat täysin vapautettuja perintö- ja lahjaverosta sekä korko- ja osinkotulojen verotuksesta.

Voit myös tiedustella voittoa tavoittelemattomien järjestöjen verotusta soittamalla veroviraston numeroon 020 697 048. Linkki tälle sivulle on täällä .

Tulovero (Tulovero)

Julkinen yhteisö ei ole velvollinen maksamaan tuloveroa voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta. Kaupallinen toiminta on taloudellisen voiton hankkimiseen tähtäävää toimintaa, jota harjoittavat esimerkiksi yritykset.

Sitä EI pidetä kaupallisena voitona, joka on saatu julkisen organisaation seuraavista toiminnoista:

  • tulot julkisen organisaation arpajaisista, hyväntekeväisyysmyynnistä (messuista), kilpailuista tai viihdetapahtumista. Myöskään näiden yleisötilaisuuksien yhteydessä syntyneitä myynti- tai palvelutuloja ei pidetä kaupallisena tuotona.

  • tulot jäsenlehtien ja muiden yhdistyksen tavoitteita edistävien painotuotteiden myynnistä

  • tulot merkkien, postikorttien, viirien jne. myynnistä.

  • bingotulot.

Julkisen organisaation edellä mainituista lähteistä saamat tulot on vapautettu tuloverosta. Näin ollen tapahtumien järjestäminen, julkaisu ja brändäys ovat käteviä ja verottomia tapoja kerätä varoja voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa.

ALV (Arvonlisävero)

Voittoa tavoittelematon yhteisö on myös vapautettu arvonlisäveron maksamisesta, kun se ostaa voittoa tavoittelemattomaan toimintaansa liittyviä tavaroita tai palveluita. Toisaalta kaupalliseen toimintaan liittyvät hankinnat ovat arvonlisäverollisia. Monet palvelujen ja tavaroiden myyjät (esimerkiksi painokoneet) pyytävät ostajalta kirjallisen vahvistuksen arvonlisäverovapautuksesta, koska myyjä saattaa joutua selittämään verovirastolle, miksi veroa ei ole peritty. Kun ostetaan kalliita palveluita tai tavaroita (esimerkiksi painotalon laitteita ja kustannuksia), organisaation kannattaa puolestaan vaatia myyjältä arvonlisäveron peruuttamista, koska julkisen organisaation ei tarvitse maksaa sitä.

Arvonlisäverolain 56 §:n mukaan voittoa tavoittelematon yhteisö ei ole velvollinen maksamaan veroa vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden julkaisemisesta. Lehden tulee olla ensisijaisesti tarkoitettu järjestön jäsenille, eikä sitä saa julkaista tai myydä kaupallisiin tarkoituksiin. Myöskään tällaisen lehden jakelusta ei peritä arvonlisäveroa siinä tapauksessa, että postituksen suorittaa painotalo.

Myös kaupallinen myynti ei voi olla arvonlisäveron alaista, jos vuoden aikana saatu myyntitulo on alle 8 500 euroa (ALV 3 §).

Poikkeuksena arvonlisäverollisia palveluita yhteisöille ovat catering- ja kiinteistönhoitopalvelut.

Tilinpäätös (Tilinpäätös)

Yhdistyksen tilinpäätös tilikauden lopussa on yhteenveto yhdistyksen taloudellisesta asemasta tilikauden lopussa. Tilinpäätös koostuu kahdesta pääosasta: taseesta ja tuloslaskelmasta. Taseesta käy ilmi taloudellinen tilanne ja kuinka paljon omaisuutta tai velkaa organisaatiolla on, kun taas tuloslaskelma kertoo, miten tähän tilanteeseen on päästy. Allekirjoitetun tilinpäätöksen lisäksi liitteenä on yhdistyksen vuosikertomus.

Tilinpäätös on yhden tilikauden tilinpäätösasiakirja  . Tilinpäätöksen laatii yleensä kirjanpitäjä (rahastonhoitaja), joka myös hoiti kirjanpidon.

Tilinpäätökset tarkastavat aina yhdistyksen yhtiökokouksen hyväksymät tilintarkastajat   ja  .

Tilikauden päättäminen

Taloudellista raportointia varten on tarpeen laskea kirjanpitotapahtumien loppusummat ja siirtää ne erityisiin tilinpäätöksiin, joista ne voidaan sitten liittää tuloslaskelmaan ja taseeseen.  tulostaa suoraan   kirjanpito-ohjelmasta , mutta kun tiedetään kuinka nämä summat lasketaan,  on aina hyödyllinen, ja jos jokin menee pieleen.

 

Toimenpiteet tilikauden päättämiseksi

  1. Kirjanpitotilien tulokset lasketaan sekä veloille että hyvityksille.

  2. Tilin loppusummat siirretään tilille, jota kutsutaan yleissaldoksi, veloitus ja hyvitys erillisille tileille.

  3. Kunkin tilin veloituksen ja hyvityksen välinen erotus lasketaan ja kirjataan velka- tai hyvityssaldolle. Tässä vaiheessa tiliesi veloituksen ja hyvityksen tulee vastata toisiaan.

  4. Tilin saldo näkyy joko tuloslaskelmassa (saadut tulot ja maksetut kulut) tai taseessa (varat, rahat, velat ja muut kulut). Veloitus ja luotto eivät ole enää samoja.

  5. Tilikauden voitto tai tappio lasketaan eli tuloslaskelman kokonaisvelan ja hyvityksen erotus. Jos esimerkiksi tuloslaskelman velan kokonaissumma on suurempi kuin luotolla, tämä tarkoittaa, että on saatu tappiota. Tämä kirjataan omalle riville otsikon "Raportointivuoden voitto/tappio" alle ja tappion sattuessa näkyy tuloslaskelmassa ja taseen velassa ja päinvastoin.

Jos tilit eivät täsmää

Joskus esimerkiksi käteis- tai pankkitilin välillä voi olla ristiriita tai saldotilin veloitus- ja luottopuoli eivät täsmää. Tämä tarkoittaa, että kirjanpidossa on tapahtunut virhe.

Tällöin kaikki kirjanpitokirjaukset on tarkistettava virheiden varalta joko kirjanpidosta tai kirjanpidosta. Saattaa esimerkiksi käydä niin, että sisäänpääsylippujen tulot 10 euroa hyvitettiin kassalle, kun todellinen summa oli 100 euroa. Tai jotain kuluja ei otettu huomioon.  On myös mahdollista, että joku otti rahaa kassasta johonkin tarkoitukseen ja unohti ilmoittaa shekillä. Voit aina tarkistaa pankkitilitietosi tiliotteeltasi.

Tuloslaskelma (Tuloslaskelma)

Tuloslaskelmassa esitetään vuoden aikana syntyneet tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tulee olla rakenteellisesti samanlainen  budjetin kanssa, jotta selviää, miksi rahat on käytetty juuri siihen, mihin ne on käytetty.

Tuloslaskelma laaditaan budjettia vastaavalla tavalla.

  1. Liiketoiminnan tuotot ja kulut

  2. Varainkeruu, kuten jäsenmaksut

  3. Sijoitus- ja rahoitustoiminta, kuten säästötilien korot tai pankkitilimaksut

  4. Yleiset apurahat ja rahoitus.

Tämän perusteella voit saada tilikauden tuloksen, joka on lähes yhtä suuri kuin tilikauden ylijäämä/alijäämä. 

Tasapaino (Tase)

Taseesta näkyy yhdistyksen kirjanpidon tila tilikauden lopussa. Tase koostuu kahdesta osasta:

  1. Omaisuus: Missä ja kuinka paljon organisaatiolla on varoja. Jaettu:

    • Käyttöomaisuus: aineettomat hyödykkeet, kuten tekijänoikeudet, aineelliset hyödykkeet, kuten laitteet ja kiinteistöt, sekä kiinteät pääomasijoitukset.

    • Vaihto-omaisuus: Vaihto-omaisuus, ts. myytävät tuotteet, saamiset, lyhytaikaiset rahoitusarvopaperit, käteisvarat ja pankkisaamiset, ts. käteistä ja pankkitilejä.

  2. Vastuut: Mistä organisaation omistamat varat tulevat. Jaettu:

    • Oma pääoma: Edellisten tilikausien voitto ja tilikauden voitto/tappio esitetään omalla rivillään.

    • Velat: Kaikki mitä organisaatio on jollekin velkaa, kuten pankkilaina.

Kuten nimestä voi päätellä, tasemäärien on oltava yhtä suuret. Jos varojen ja velkojen määrät eivät täsmää, tämä tarkoittaa, että organisaatio on kärsinyt taloudellisia tappioita. Taseessa on myös edellisen tilikauden luvut, jotta voidaan seurata, miten omaisuustilanne on kehittynyt.

Tilinpäätösten laatiminen

Tilintarkastajille esitettävän lopullisen tilinpäätöksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

 

  1. Tuloslaskelma (tuloslaskelma)

  2. Tasapaino (tase)

  3. Vuosikatsaus

  4. Allekirjoitukset tilinpäätökseen

Tilinpäätös on päivättävä ja nykyisen hallituksen allekirjoitettava. Jokainen hallituksen jäsen allekirjoittaa sen henkilökohtaisesti. Allekirjoitettu tilinpäätös hyväksytään hallituksen kokouksessa ja esitetään tilintarkastajille.

Tilinpäätös
bottom of page